Moikka!
Nyt tulee tarinaa tuutin täydeltä mutta aloitetaan vähän spesiaalimmasta lukiojutusta. Jos osaa valita oikein kurssinsa lukiossa, on mahdollista päästä kokemaan ja näkemään vaikka mitä. Meidän terveystiedon ope pyysi että kirjoittelisin tänne TE3 kurssista, eli siis terveystieto kolmonen "terveys ja tutkimus" on syventävä kurssi ja kyseinen kurssi sisälsi meille lukion penkkiurheilijoille poikkeuksellisen mukavaa ohjelmaa. Pääsimme kurssin aikana moneen eri vierailukohteeseen tutustumaan ja mahdollisuus avasi varmasti jokaisen kurssilaisen silmiä siitä mitä kaikkea terveydenhuoltoon sisältyy. Oli mahtavaa kuulla alan ammattilaisten suusta heidän työstään ja päästä itse kyselemään. Monipuolinen kurssi sisälsi myös perinteisiä tunteja luokassa, tutkimuksen tekoa ja kurssikokeen. Keskitytään nyt kuitenkin niihin vierailukohteisiin pienien esittelyjen muodossa.
Turengin apteekki
Jokainen ihminen käy elämänsä aikana apteekissa mutta kuinka moni oikeasti tietää mikä on apteekin tehtävä ja millaisen koulutuksen on saanut proviisori? Joulukuussa pääsimme näkemään ja kuulemaan apteekin toiminnasta syvemmin. Apteekin päätehtävä on tarjota neuvontaa ja avohoitoon lääkitystä, tämä jatkaa ketjua johon lääkärin vastaanotolla on jääty. En ole koskaan ennen ajatellut että jokaisessa Suomen apteekissa hinnat on samat mutta vierailulla tuli vahvistus asiaan. Saimme kuulla myös e-reseptiuudistuksesta. Jokaisessa vierailukohteessa kysyimme koulutuksesta sillä se on ajankohtainen vuoden päästä lukionsa päättäville. Kuulimme apteekissa kuinka voi ryhtyä apteekkariksi eli apteekin johtajiksi ja millainen on proviisorin työpäivä. Uutena tietona tuli että apteekissa työskentelyyn ei aina tarvitse yliopistopohjaista koulutusta. Oli mukavaa päästä kuulemaan ammattilaisilta heidän töistä oikeasti eikä vain lukea netistä apteekkarin työstä.
Turengin terveyskeskus yleistä & neuvolan arki
Turengin terveyskeskuksessa vastaava sairaanhoitaja Marjo Kuikka päästi meidät kuulemaan mitä terveyskeskuksessa tapahtuu ja ketä siellä on töissä. Hän kertoi, että toiminnan takana on terveydenhuoltolaki joka määrittää paljon miten potilasta kohdellaan ja mitä oikeuksia potilaalla on. Turengin terveysasemalla työskentelee yli 50 työntekijää monenlaisista eri koulutuksista, on mm. lääkäreitä, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perushoitajia, röntgenhoitajia, laboratoriotyöntekijöitä, fysioterapeutteja sekä väline- ja laitoshuoltajia ja toimistosihteereitä. Janakkalassa on kaksi terveysasemaa Turengissa ja Tervakoskella. Terveyskeskuksen tehtävä on terveyden edistäminen ja sairauden hoitaminen. Terveyskeskuksen palvelut ovat avoinna kaikille kunnan asukkaille, ulkopaikkakuntalaiset saavat apua henkeä uhkaavissa tilanteissa, muussa tapauksessa on käännyttävä oman terveyskeskuksen puoleen. Huhtikuussa 2007 Turengin terveysasemalta loppui päivystys ja se siirtyi seudulliseen päivystykseen Kanta-Hämeen keskussairaalalle. Terveyskeskuksen työntekijöiden työ on monipuolista ja pitää olla valmiina nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Mielestäni hoitotyötä tekevät henkilöt ansaitsevat erityisen kunnioituksen. He pelastavat monia ihmishenkiä kriittisissä tilanteissa, kuntouttavat ja hoitavat asiakkaita.
Samalla vierailulla pääsimme kurkkaamaan neuvolan maailmaan, missä terveydenhoitaja Pirjo Kilpeläinen kertoi neuvolan arjesta. Neuvolan tehtävä on huolehtia lapsiperheiden terveydenhuollosta. Monet ajattelevat että neuvolan palveluhin kuuluvat ainoastaan odotus- ja vauva-aika mutta neuvolassa tarjotaan perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Lasta hoidetaan aina kouluikään saakka neuvolassa. Kuulimme myös että lapselle suoritetaan laaja-alaiset tarkastukset 4 kuukauden, 1.5 vuoden ja 4 vuoden iässä. Kilpeläinen kertoi työnsä parhaiksi puoliksi sen, että on antoisaa huolehtia koko perheestä.
Turengin terveyskeskus fysioterapia
Terveyskeskuksen vastaava fysioterapeutti Tarja Saari avasi kurssin aikana meille fysioterapian ovia. Fysioterapia on monelle nuorelle tuttu paikka mutta halusimme innoikkaina lukiolaisina kuulla lisää mitä siellä tehdään ja ketä siellä työskentelee. Fysioterapia on terveydenhuollon kuntoutusta johon sisältyy mm. toimintaterapia ja apuvälinepalvelut. Fysioterapia on alana vetovoimainen ja hyvä niin sillä apua tarvitsevia löytyy vauvasta vaariin, toimintaterapista ikääntyvien voimaharjoitteluun. Saari kertoo että fysioterapeuteiksi haluavien pitää pystyä toimimaan kaikkien kanssa, olla avoimia ja pitää osata asettua toisen ihmisen rooliin eli omata empatiakyky. Työn hyviksi puoliksi hän listaa itsenäisen työn joka on vastuullista ja sopivasti vaihtelevaa, asiakkaat ovat kuudesta kuukaudesta satavuotiaisiin joka tuo mielekkyyttä työhön, mukavan työilmapiirin ja asiakkaiden palautteen joka auttaa jaksamaan. Suurin osa fysioterapian asiakkaista on vanhuksia. Fysioterapeutit tutkivat, ohjaavat ja neuvovat asiakkaita. Minulle uutena tietona tuli, että fysioterapiaan voi mennä ilman lähetettä ja fysioterapiassa suoritetaan monenlaisia toimintakykytestejä tasapainotesteistä lihasvoimatesteihin. "Fysioterapian tavoitteet ovat jokaiselle asiakkaalle yksilöllisiä", Tarja Saari korostaa.
Kurssimme huipentui kokopäivän retkeen Helsinkiin jossa pääsimme vierailemaan Helsingin liikuntalääketieteen keskuksessa, Biomedicumissa, FIMMissä sekä Helsingin yliopiston museon lääketieteen näyttelyssä.
Helsingin liikuntalääketieteen keskus
Liikuntalääketieteen keskukseen sisältyy Helsingin urheilulääkäriasema, urheilulääketieteen säätiö sekä liikuntalääketieteen yksikkö. "Helsingin Liikuntalääketieteen keskus toteuttaa korkeatasoista tutkimus-, opetus- ja palvelutoimintaa liikuntalääketieteen ja liikuntafysiologian alalta. Urheilulääketieteen säätiö hallinnoi keskuksen palveluyksikköä, Helsingin urheilulääkäriasemaa. Tutkimus- ja opetustoiminnasta vastaavat yhdessä Urheilulääketieteen säätiö, sen Urheilulääkäriasema ja yliopiston Liikuntalääketieteen yksikkö", kertoo hula.fi -nettisivut. He korostavat että tärkeää on yksilöllinen liikuntahoito, harjoittelu ja valmennus. Liikuntalääketieteen yksikössä tapasimme tutkimusjohtaja Juha Peltosen, joka kertoi että heillä päivittäin tehdään testejä sekä urheilijoille että kuntoilijoille. Testit ovat joko kliinisiä tai kuntotestejä, joissa mitataan suorituskykyä, leikkauksia ei liikuntalääketieteen yksikössä kuitenkaan tehdä. Testit tehdään urheilijoille heidän omassa lajissaan. Lähetettä liikuntalääketieteen yksikköön ei tarvitse vaan, kuka tahansa voi mennä koska vaan mittaamaan esimerkiksi kehon koostumusta.
Biomedicum Helsinki & FIMM
"Biomedicum on lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus. Yhteistyössä toimivat yliopiston lääketieteen opetus, tutkija- ja maisterikoulutus, lääketieteellinen perustutkimus, yliopistosairaalan kliininen tutkimus ja alan yritystoiminta. Lisäksi saman katon alla toimivat molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Folkhälsanin tutkimuskeskus, tutkimuslaitos Minerva, Sotilaslääketieteen keskus, Wihurin tutkimuslaitos ja alan yrityksiä. Meilahden kampukselle keskitetään paljon monipuolista osaamista ja lääketieteellistä huippututkimusta." Kyseessä tosiaan oli aivan superiso ja mahtava rakennus, jossa tehtiin kokoajan paljon tärkeitä tutkimuksia mm. syövän leviämisen pysäyttämiseksi.
FIMM on Suomen molekyylilääketieteen instituutti jossa työskentelee noin 180 työntekijää 40 eri kansallisuudella. "Tutkimustyössä yhdistyy korkeatasoinen tutkimus, teknologia sekä ainutlaatuiset potilas- ja biopankkiaineistot." Biopankki oli varmasti lähes jokaiselle lukiolaiselle uusia ja hieno kokemus nähdä. Biopankki on siis pankki jossa säilytetään ihmisperäisiä näytteitä esim. virtsaa. Saimme myös FIMMissä nähdä suomalaista uutta teknologiaa kun meille esiteltiin Webmicroscope joka mahdollistaa isolta screeniltä kymmenien tai jopa satojen näytteiden tutkimisen samanaikaisesti.
 | |||
| Biopankki |
 |
| Webmicroscope |
 | ||
| Vanha hammaslääkärin tuoli |
Teksti Henna Sillanpää & kuvat Leena Peltonen
